Merkkipäiviä Suomessa ja Ruotsissa
Ruotsinsuomalaisten päivän kunniaksi Isofin suomen kielen edistäjät ja huoltajat julkaisevat luettelon suomalaisista ja ruotsalaisista merkki- ja liputuspäivistä.
Luetteloa täydennetään juoksevasti. Kerro meille, jos luettelosta mielestäsi puuttuu jokin tärkeä päivä!
Juhlapäiviä sekä Suomessa että Ruotsissa
TAMMIKUU
Uudenvuodenpäivä 1. tammikuuta
Nykyisen, sekä Ruotsissa että Suomessa käytössä olevan juliaanisen kalenterin mukaan vuosi vaihtuu joulukuun viimeisenä päivänä.
Loppiainen 6. tammikuuta
Loppiaista vietetään kolmetoista päivää joulun jälkeen. Loppiaisen nimi kertoo, että silloin joulunaika loppuu.
Nuutin päivä 13. tammikuuta
Aiemmin joulunaika päättyi Nuutin päivään, jota silloin vietettiin 7. tammikuuta tanskalaisen Knut-pyhimyksen muistoksi. Kuitenkin jo vuonna 1708 Nuutin päivää alettiin viettää tammikuun 13. päivä.
Kynttilänpäivä
Kynttilänpäivää vietetään sen muistoksi, että Jeesus 40 päivän ikäisenä vietiin temppeliin Simeonin siunattavaksi. Keskiajalla kirkkovuoden kynttilät vihittiin käyttöön juuri kynttilänpäivänä. Kynttilänpäivää vietetään sunnuntaina, joka osuu jaksolle 2.–8. helmikuuta.
Holokaustin uhrien muistopäivä 27. tammikuuta
27. tammikuuta on Auschwitzin keskitysleirin vapautuksen päivä. Vuoteen 2023 Suomessa käytettiin päivästä nimeä vainojen uhrien muistopäivä.
HELMIKUU
Alvar ja Aino Aallon päivä ja suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun päivä 3. helmikuuta
Arkkitehti Alvar Aalto syntyi 3.2.1898. Hänen puolisonsa Aino Marsio-Aalto (1894–1949) oli niin ikään arkkitehti ja muotoilija.
J. L. Runebergin päivä 5. helmikuuta
Päivää vietetään Suomen kansallisrunoilijan Johan Ludvig Runebergin muistoksi. Päivää vietettiin ensimmäisen kerran Pietarsaaressa, Runebergin synnyinkaupungissa, kun runoilija täytti 50 vuotta. Runebergin päivänä on tapana syödä runebergintorttuja.
Saamelaisten kansallispäivä 6. helmikuuta
Päivää vietetään 6. helmikuuta, koska juuri sinä päivänä vuonna 1917 Ruotsin ja Norjan saamelaiset pitivät ensimmäisen pohjoismaisen saamelaiskokouksen. Päivä on myös saamelaisten liputuspäivä.
Laskiainen
Laskiaista vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä, joten aika vaihtelee. On laskiaissunnuntai, kaksi päivää sen jälkeen laskiaistiistai ja tuhkakeskiviikko. Laskiaisena laskeudutaan paastoon, joka päättyy pääsiäisenä. Laskiaistiistaina on tapana syödä laskiaispullia.
Ystävänpäivä 14. helmikuuta
Tapa viettää ystävänpäivää vakiintui Suomeen 1980-luvulla. Suomessa päivällä on myös ei-romanttinen merkitys, esimerkiksi Ruotsissa päivän nimi on alla hjärtans dag ja anglosaksisissa maissa vietetään Valentinen päivää.
Äidinkielen päivä 21. helmikuuta
Kansainvälistä äidinkielen päivää on vietetty Unescon eli YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön aloitteesta jo vuodesta 1999 alkaen. Päivän tarkoituksena on juhlia kielellistä monimuotoisuutta ja monikielistä opetusta sekä myös muistuttaa äidinkielen roolista.
Ruotsinsuomalaisten päivä 24. helmikuuta
Ruotsinsuomalaisten päivää on vietetty vuodesta 2011 asti. Päivän ruotsinkielinen nimi on sverigefinnarnas dag siksi, että silloin vietetään juuri ruotsinsuomalaisten (sverigefinnar) päivää. Ruotsinsuomalaisilla on myös oma lippu, jossa toistuvat Suomen ja Ruotsin lippujen värit.
Kalevalan päivä ja suomalaisen kulttuurin päivä 28. helmikuuta
Elias Lönnrot allekirjoitti alkuvuodesta 1835 valmistuneen Kalevalan käsikirjoituksen ensimmäisen painoksen esipuheen 28. helmikuuta samana vuonna. Kalevala on Suomen kansalliseepos. Virallinen liputuspäivä Suomessa.
Karkauspäivä 29. helmikuuta
Karkauspäivää vietetään karkausvuosina eli joka neljäs vuosi. Karkauspäivän tarkoituksena on tasata kalenteria, sillä maan kiertoaika Auringon ympäri on hieman pidempi kuin kalenterimme 365 päivää.
MAALISKUU
Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta
Naistenpäivää on vietetty jo yli sata vuotta, vuodesta 1911 lähtien. Päivän tarkoituksena on perinteisesti osoittaa kunnioitusta naisille ja nykyään myös tuoda esiin sukupuolten epätasa-arvoa.
Minna Canthin päivä ja tasa-arvon päivä 19. maaliskuuta
Minna Canth oli kirjailija, kauppias ja ensimmäinen merkittävä suomenkielinen sanomalehtinainen. Canth syntyi 19.3.1844, ja hän oli ensimmäinen suomalainen nainen, joka sai oman liputuspäivän (vuonna 2007).
Kevätpäiväntasaus 19., 20. tai 21. maaliskuuta
Kevätpäiväntasauksena aurinko paistaa kohtisuoraan päiväntasaajalle, minkä takia yö ja päivä ovat yhtä pitkiä.
Marian ilmestyspäivä
Marian ilmestyspäivää vietetään sen muistoksi, että enkeli Gabriel ilmestyi Marialle. Päivää vietetään sunnuntaina, joka osuu aikavälille 22.3.–28.3, siis tasan yhdeksän kuukautta ennen joulupäivää.
HUHTIKUU
Pääsiäinen
Pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina eli 22.3.–25.4. Pääsiäistä vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi.
Pääsiäistä edeltävää viikkoa kutsutaan Suomessa hiljaiseksi viikoksi. Hiljaisen viikon päiviä kutsutaan perinteisesti nimillä palmusunnuntai, malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai ja lankalauantai.
Mikael Agricolan päivä ja suomen kielen päivä 9. huhtikuuta
Agricolaa pidetään suomen kielen perustajana ja suomalaisen kirjallisuuden isänä, sillä hän käänsi Raamatun suomeksi ja loi siten edellytykset suomen kirjakielelle. Päivää vietetään Agricolan kuolinpäivänä 9. huhtikuuta.
Kansallinen veteraanipäivä 27. huhtikuuta
Suomessa veteraanipäivää vietetään elossa olevien sotaveteraanien muistoksi. Päivää on vietetty vuodesta 1987 asti. Päiväksi valittiin 27. huhtikuuta, koska Lapin sodan katsotaan päättyneen, kun viimeiset saksalaiset sotilaat poistuivat Lapista 27.4.1945.
TOUKOKUU
Vappu 1. toukokuuta
Vappua on alun perin vietetty Pyhän Valburgin muistoksi jo keskiajalla. Myöhemmin vapusta on tullut varsinkin työväen ja ylioppilaiden juhla. Kansainvälisesti päivä on työväen päivä. Suomessa vappuna on tapana juoda simaa ja syödä tippaleipiä. Vappu on virallinen liputuspäivä Suomessa.
Eurooppa-päivä 9. toukokuuta
Kyseessä on Euroopan yhdentymisen merkkipäivä. Päivää vietetään Euroopan unionin alueella.
Kirjan ja ruusun päivä
Kirjan ja ruusun päivää vietetään toukokuun toisena tiistaina. Taustalla on barcelonalaisen kirjakauppiaan idea, jonka mukaan mies antaa naiselle kirjan ja ruusun Katalonian suojeluspyhimyksen Pyhän Yrjön päivänä.
Äitienpäivä
Suomessa äitienpäivää vietetään aina toukokuun toinen sunnuntai. Ensimmäisen kerran päivää vietettiin Suomessa jo 1918. Ruotsissa äitienpäivää vietetään toukokuun viimeisenä sunnuntaina. Virallinen liputuspäivä Suomessa.
J. V. Snellmanin päivä ja suomalaisuuden päivä 12. toukokuuta
Johan Vilhelm Snellman (s. 12.5.1806) oli vaikutusvaltainen 1800-luvun fennomaani, joka vaikutti paljon siihen, että Suomesta tuli itsenäinen valtio.
Flooran päivä 13. toukokuuta
Flooran päivä oli helsinkiläisten ylioppilaiden juhla ennen vappua. Kun vappu tuli suureksi ylioppilaiden juhlapäiväksi, Flooran päivän merkitys väheni. Viime aikoina Flooran eli Kukan päivän perinteitä on herätelty henkiin.
Helatorstai
Helatorstaita vietetään 40 päivää pääsiäisen jälkeen Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi.
Helluntai
Helluntaita vietetään 50 päivää pääsiäisen jälkeen Pyhän hengen vuodattamisen ja kristillisen kirkon perustamisen muistoksi.
Pyhän kolminaisuuden päivä
Pyhän kolminaisuuden päivää vietetään viikon kuluttua helluntaista.
Kaatuneiden muistopäivä
Kaatuneiden muistopäivää vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina sankarivainajien muistoksi.
KESÄKUU
Puolustusvoimain lippujuhlan päivä 4. kesäkuuta
Puolustusvoimain lippujuhlan päivää vietetään Mannerheimin syntymäpäivänä. Virallinen liputuspäivä Suomessa.
Ruotsin kansallispäivä 6. kesäkuuta
Ruotsin kansallispäivää on vietetty vuodesta 1983 asti. Sitä ennen se tunnettiin Ruotsin lipun päivänä. Virallinen liputuspäivä Ruotsissa.
Kesäpäivänseisaus 20.–22. kesäkuuta
Kesäpäivänseisaus on pohjoisella pallonpuoliskolla kesäkuussa, ja se on vuoden pisin päivä. Kesäpäivänseisauksen jälkeen päivät alkavat hiljalleen lyhentyä.
Juhannuspäivä ja Suomen lipun päivä
Juhannuspäivä osuu 20.–26.6. väliselle lauantaille. Päivää vietetään Johannes Kastajan muistoksi.
Päivä on ollut myös Suomen lipun päivä vuodesta 1926 alkaen. Virallinen liputuspäivä Suomessa.
HEINÄKUU
Eino Leinon päivä ja runon ja suven päivä 6. heinäkuuta
Eino Leinon syntymäpäivä on 6.7.1878. Leino oli yksi Suomen merkittävimpiä kirjailijoita.
Unikeon päivä 27. heinäkuuta
Unikeon päivä on kristillinen merkkipäivä, jolloin muistettiin seitsemää Efoksen marttyyriä. Päivää vietetään myös esimerkiksi Saksassa.
ELOKUU
Tove Janssonin päivä ja suomalaisen taiteen päivä 9. elokuuta
Elokuun 9. päivä on Tove Janssonin syntymäpäivä. Tällöin on vietetty myös Muumin päivää. Muumien luomisen lisäksi Jansson teki pitkän uran mm. kuvataiteilijana ja pilapiirtäjänä.
Suomen luonnon päivä
Suomen luonnon päivää vietetään elokuun viimeisenä lauantaina.
SYYSKUU
Syyspäiväntasaus 22. tai 23. syyskuuta
Syyspäiväntasauksena aurinko paistaa kohtisuoraan päiväntasaajalle, minkä takia yö ja päivä ovat yhtä pitkiä.
LOKAKUU
Miina Sillanpään päivä ja kansalaisvaikuttamisen päivä 1. lokakuuta
Miina Sillanpään päivä on uusi tulokas, päivä tuli kalenteriin vuonna 2023. Sillanpää oli paitsi poliitikko ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, myös Suomen ensimmäinen naisministeri. Uusi vaalilaki ja valtiopäiväjärjestys tulivat voimaan 1.10.1906. Lain ansiosta Suomi sai yleisen äänioikeuden.
Korvapuustipäivä 4. lokakuuta
Korvapuustipäivää vietetään sekä Suomessa että Ruotsissa. Nimensä mukaisesti tuolloin kuuluu syödä kanelipullia eli suomalaisittain korvapuusteja.
Aleksis Kiven päivä ja suomalaisen kirjallisuuden päivä 10. lokakuuta
Kiveä, joka syntyi 10.10.1834, sanotaan suomalaisen kirjallisuuden isäksi. Kiven kirjoittama Seitsemän veljestä on yksi ensimmäisiä suomeksi julkaistuja romaaneja. Lisäksi hän kirjoitti mm. näytelmiä ja runoja.
Yhdistyneiden kansakuntien päivä 24. lokakuuta
YK eli Yhdistyneet kansakunnat perustettiin 24.10.1945 edistämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta sekä ihmisoikeuksia.
MARRASKUU
Pyhäinpäivä
Pyhäinpäivää, jonka entinen nimi on pyhäinmiestenpäivä, vietetään lauantaina, joka osuu ajalle 31.10.–6.11. Pyhäinpäivässä yhdistyvät kaksi juhlapäivää, kaikkien pyhien päivä 1.11. ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä 2.11.
Ruotsalaisuuden päivä eli svenska dagen 6. marraskuuta
Suomessa Ruotsalainen kansanpuolue valitsi Kustaa II Adolfin kuolinpäivän ruotsalaisuuden päiväksi 1908. Ruotsalaisuuden päivän tarkoituksena on juhlistaa Suomen kaksikielisyyttä ja ruotsin kieltä ja ruotsinkielistä kulttuuria.
Isänpäivä
Isänpäivää vietetään marraskuun toisena sunnuntaina sekä Suomessa että Ruotsissa. Päivä merkittiin kalenteriin Suomessa vuonna 1970.
Lapsen oikeuksien päivä 20. marraskuuta
Päivää, jota sanotaan myös lasten oikeuksien päiväksi, vietetään, koska YK:n yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien julistuksen 20.11.1959. Kansainvälisesti päivää vietetään lasten päivän nimellä.
JOULUKUU
Adventti 1.–4. sunnuntait
Adventtisunnuntaita vietetään joulupäivää (25.12.) edeltävinä neljänä sunnuntaina. Adventtiaikana odotetaan joulua.
Itsenäisyyspäivä ja Pyhän Nikolauksen muistopäivä 6. joulukuuta
Valtioneuvosto päätti 20.11.1919, että 6. joulukuuta on Suomen itsenäiseksi julistautumisen vuosipäivä. Virallinen liputuspäivä Suomessa. Pyhä Nikolaus on sekä katolisten että ortodoksien pyhimys, jota on pidetty joulupukin edeltäjänä.
Jean Sibeliuksen päivä ja suomalaisen musiikin päivä 8. joulukuuta
Sibelius on kansainvälisesti menestynein suomalainen säveltäjä, joka on säveltänyt mm. Finlandia-hymnin. Päivää vietetään hänen syntymäpäivänään.
Lucian päivä 13. joulukuuta
Päivää vietetään pyhän Lucian muistoksi hänen kuolinpäivänään. Päivää vietetään suomessa etenkin ruotsinkielisillä alueilla, ja siihen kuuluu oleellisesti Lucia-kulkue.
Talvipäivänseisaus 21. tai 22. joulukuuta
Talvipäivänseisaus on pohjoisella pallonpuoliskolla joulukuussa, ja se on vuoden lyhin päivä. Talvipäivänseisauksen jälkeen päivät alkavat hiljalleen pidentyä.
Jouluaatto ja joulupäivä 24. ja 25. joulukuuta
Joulua vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi. Suomessa ja Ruotsissa joulun pääjuhlapäivä on jouluaatto.
Tapaninpäivä 26. joulukuuta
26. joulukuuta vietetään tapaninpäivää eli toista joulupäivää. Tapaninpäivää vietetään Jerusalemissa kuoliaaksi kivitetyn, ensimmäisen kristityn marttyyrin Stefanuksen muistoksi.
Viattomien lasten päivä 28. joulukuuta
Päivä on kristillinen juhlapäivä, jota vietetään kuningas Herodesin tapattamien lasten muistoksi.
Juhlapäivien nimien oikeinkirjoitus
Suomeksi juhlapäivien nimet kirjoitetaan pienellä, paitsi silloin, kun ne alkavat erisnimellä. Erisnimi ja sana päivä kirjoitetaan erikseen.
- joulu, juhannus
- Runebergin päivä, Kalevalan päivä
- ystävänpäivä, äitienpäivä